"Viestintäkasvatusta etsimässä" : viestintäkasvatus-käsitteen määrittelyä ja viestintäkasvatuksen toteuttamismahdollisuuksia peruskoulun ala-asteella

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten viestintäkasvatusta toteutetaan peruskoulun ala-asteella viestintäkasvatusta painottaneilla kouluilla. Tämän lisäksi pyrimme viitekehyksessä omalta osaltamme selvittämään viestintäkasvatuksen kentälle tunnusomaista käsitteiden epämääräisyyttä ja sekavuutta. Näin pyrimme saamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisen kuvan viestintäkasvatuksesta.Tutkimuksen kohdejoukon muodostaa kuusi opettajaa, jotka ovat Etelä-Suomen alueelta viestintäkasvatusta painottaneista kouluista. Aiheeseen liittyvän kirjallisuuden ja aikaisempien tutkimusten pohjalta muodostuivat tutkimustehtävämme seuraavanlaisiksi:1) Miten opettajat määrittelevät viestintäkasvatus-käsitteen?2) Miten opettajat toteuttavat viestintäkasvatusta?3) Millaisia ongelmia opettajat ovat kohdanneet viestintäkasvatuksessa?4) Millaisia valmiuksia viestintäkasvattaja tarvitsee ja mitä se edellyttää opettajankoulutukselta?Tutkimus on tyypiltään kvalitatiivinen teemahaastattelu. Haastatteluaineistot on litteroitu tekstiksi, jonka jälkeen on etsitty kuhunkin tutkimustehtävään annetut vastaukset. Tutkimustulokset perustuvat tulkintaan, jotka olemme tehneet haastateltujen omien tulkintojen perusteella. Tulkintojen taustalla ovat myös aikaisemmat tutkimukset ja lukemamme alan kirjallisuus, joka on suunnannut huomiomme tiettyihin seikkoihin tutkimusaineistoa lukiessamme.Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että opettajat eivät pystyneet antamaan yhtenäistä viestintäkasvatus-käsitteen määritelmää. Sisällöllisesti viestintäkasvatus jakautui kahteen osa-alueeseen, ilmaisukasvatukseen ja mediakasvatukseen. Viestintäkasvatuksen tärkeimmäksi opetusmenetelmäksi osoittautuivat tekemällä oppiminen ja erilaiset projektit. Tavoitteena oli kriittisyyteen kasvattaminen. Vaikka opettajat tiedostivat viestintäkasvatuksen tärkeyden, selkeitä ja konkreettisia tavoitteita sille ei osattu asettaa. Ongelmaksi koettiin täydennyskoulutuksen ja ajan puute, suuret oppilasryhmät sekä viestintäkasvatuksen arviointi. Tärkeinä viestintäkasvattajan valmiuksina opettajat pitivät ennen kaikkea opettajan omaa innostuneisuutta ja harrastuneisuutta asiaan. Etuna olivat myös kaaoksen sietokyky ja yhteistyötaidot. Haastateltavien opettajien mielestä opettajankoulutusta tulisi kehittää siten, että opiskelijat pääsisivät kentälle tutustumaan viestintäkasvatuksen toteuttamiseen. Tärkeänä nähtiin myös opettaa viestinnän perustaitojen hallintaa ja taitoa käyttää erilaisia välineitä.Asiasanat: viestintäkasvatus - peruskoulun ala-ast